Meidän pikku isäntä on kohta 1,5-vuotias ja hänen epäonnekseen äitinsä ei tunne täältä Lempäälästä juuri ketään. Senpä vuoksi olemme kolunneet yhdessä niin muskarit kuin kunnan tarjoamat perhepäivät – unohtamatta Lastusten leikkitreffejä, joilla olemme olleet kahdesti.
Asumme Rautasemassa, joten täältä lähteminen mihin tahansa vaatii pientä suunnittelua. Samalle ajomatkalle kun olisi hyvä ajoittaa vaikkapa kauppareissu. Esimerkiksi Lempäälän keskustan perhekahviloissa käydessä olemme voineet palauttaa kirjaston kirjat ja viedä muoveja keräykseen.
Lastusten leikkitreffeihin en pystynyt yhdistämään mitään “järkevää”, mutta olen kokenut Lastusten koululla käymisen muuten kiinnostavaksi, koska poikamme tulee toivottavasti käymään koulunsa siellä, ihan niin kuin isänsäkin aikoinaan.
Lastusten kokoontumisilla on myös yksi lyömätön etu muihin verrattuna: väkeä on sopivasti. Vaikka kaikkien lasten nimiä ei oppisi muistamaan, paikalliset äidit jäävät mieleen, koska heitä ei ole kolmea tusinaa. Ja niillä toisilla leikkitreffeillä, joissa olimme, oli meidän lisäksemme vain yksi äiti ja lapsi. Meitä asia ei haitannut vaan päinvastoin: sain monta hyvää vinkkiä esim. Valkeakosken seurakunnan muskareista.
Kannustan siis kaikkia kotona olevia vanhempia tutustumaan ennakkoluulottomasti jokaiseen mahdollisuuteen, jota tarjotaan mökkihöperöityville vanhemmille ja heidän seiniä pitkin kiipeileville lapsilleen. Jos yhdessä paikassa on hälinää ja tungosta, toisessa voi olla hyvinkin rauhallista ja leppoisaa. Myös perhetyypit ovat eri puolilla Lempäälää erilaisia. Uusperheellinen, kuten minä, löytää vielä tavallista enemmän jutunjuurta samankaltaisen kanssa (mutta totuuden nimissä täytyy myöntää, että näin puheliaalle ihmiselle hiljaa oleminen on aika harvinaista).
Kirjoittaja Kaisa Nummenpää-Pyhälä on asunut Lempäälässä pari vuotta. Hän on kotoisin Riihimäeltä, mutta nuorena aikuisena hän asui yhteensä 14 vuotta pääkaupunkiseudulla. Hän on kotimaisen kirjallisuuden maisteri ja harrastaa jälleen astangajoogaa monen vuoden tauon jälkeen.
